Hyvä treeni, parempi mieli...

Tänään pääsin käymään hallilla ihan koirien kanssa keskenään ja saatiin tosi hyvä treeni. Noahn kanssa varovaisesti pelkkiä kontakteja ja eteenlähetystyä ilman repimisleikkejä. Takun kanssa samaa settiä.

Hyvin tuntui Noahn niska kestävän, ei mitään oireilua treenistä. Tauon jälkeen on hyvä käyttää hyödyksi kertynyt vietti ja treenata nopeita kontakteja. Joku ei ehkä ikinä menisi tauon jälkeen treenaamaan kontakteja, mutta mä tykkään koska silloin saadaan hommaan sitä parasta potkua! Niin kuin nytkin. Kaikilla kontakteilla 2-3 tosi hyvää ja nopeaa toistoa! Keinulla ensimmäinen lentokeinuna, mutta sen jälkeen kaksi tosi hyvää ja nopeaa suoritusta. Puomilla leijeröintiä ja asenteella päähän, ei aikomustakaan lähteä ilman lupaa. Nyt siis näyttää siltä, että Noahlla alkaa hiljalleen hahmottua kontaktiesteiden tarkoitus ja tekniikka. Vielä vähän itsevarmuutta ja aletaan treenata ohjaajan erilaisia sijoittumisia. Eteenlähetystä lelulle kahdella esteellä ja pienen "radan" päätteksi. Ihme juttu, ei mitään ongelmaa irrota  ; )  Tällä viikolla vielä ennen kisoja käyn Noahn kanssa treenaamassa keppejä.

Taku meni kontakteja omaan tunnettuun tapaansa. Miten voikin jonku mielestä olla aina vaan siistii juosta jonnekin tiettyyn paikkaan ja pysähtyä kuin seinään?! Tai sitten ehkä saa jatkaa jonnekkin... niin siiiiiistiii!!! Taku on siis omalla tavallaan aika yksinkertainen tyyppi  : D

Joka kerta kuitenkin huomaa miten niin täysin erilaiset pojat mulla on. Suoritusten välissä Takun vietti laskee luvattoman paljon ja sitä pitää aina nostattaa kun taas Noah pyörii jaloissa kuin mikäkin "aina valmis"- partiolainen, hyvä etten siihen kompastu kun yritän liikkua. Tykkään kyllä Noahn tavasta enemmän kun vietti on itse koirassa eikä sitä tarvitse rakentaa niin kuin Takulla, mutta molemmat kuitenkin toimii omalla tavallaan   ja Oravan vahvuus onkin sen suoritusvarmuus ja oravuus <3