Viime viikonloppuna kisattiin Raumalla 6 starttia. Lauantaina tosi hyvää tekemistä ja puhtaat radat jäi ihan pienien asioiden taakse. Ekalla radalla puomin ylösmenovirhe (ensimmäinen laatuaan?!) ja An alastulolta myös 5. Toisella radalla ohjasin Noahin yhteen ylimääräiseen putkeen, muuten puhdas rata ja hyppärillä sitten nolla! Sijoituksella ei tosin juhlittu, koska Noah ei vaan saa pitoa jalkojen alle Rauman sillä kentällä. Aikaa vaan palaa käännöksissä kun hiekka pöllyää, eikä mitään tapahdu...
Sunnuntaina ihan tyhmiä ohjausvirheitä ekalla ja toisella radalla. Eniten harmittaa oma sössiminen toisen radan kepeillä. Puhdasta rataa puskettiin ja munsta alkaa kesken kaiken tuntua, ettei Noah oikeen kulje. Kepeillä sitten ihan turhaa tsemppaamaan viereen ja niinpä sitten tsemppasivat koiran kepeiltä pois liian aikaisin... että sieppaa... missä oli taas luotto koiraan?! No tästä lisää sitten vielä seuraavalla radalla kun kepit suoritettiin tyhjään kulmaan viistosti, josta jatkettiin puomille. Omalla liikkeellä ei oikeen olis ehtinyt auttaa ja keepi ei vaan pystynyt. Ei sitten edes toistojen kautta ... :(. Tosi hienoja keppejä ollaan nyt tehty ja nyt sitten kaksi perättäistä virhettä kepeiltä TAAAAS. Täytyy kyllä sanoa, että kaikessa ihanuudessaan Noah on myös aika hankala kisakoira. Mahdotonta ennakoida missä toimintakyky pettää vainpettääkö ollenkaan?! Liian herkkä tyyppi. Tästä osittain johtuu myös mun vaikeus luottaa siihen radalla ja siten sorrun mitä ihmeellisimpiin juttuihin aina välillä. Ei ole helppoa...
Kisojen positiiviset. Sairaan hienoja keinuja ja myös keppejä! Ekan radan virhe Alla ei toistunut muilla radoilla. Yhtäkään rimaa ei edes kopisteltu ja vitsit, että homma alkaa näyttää videolla hyvältä ;)
http://youtu.be/0Iyzm5hk8t8
Kaikesta harmituksesta huolimatta päätin nyt vaan lopettaa ruikutuksen ja ottaa Noahin sellaisena ku se on. Se on herkkä koira, joka todella tarvitsee rutiinin ja ohjaajan tuomaa tukea kyetäkseen ja näillä mennään! Tuli mitä tuli. Parhaamme tehdään <3
perjantai 29. heinäkuuta 2016
maanantai 18. heinäkuuta 2016
Voihan kesä
OI VOI kun on taas blogi jäänyt pahasti ajassa jälkeen! Lasten kanssa kotona kesäkuusta alkaen 24/7 ei jätä paljoa ylimääräistä omaa aikaa, joten blogi jäänyt pahasti paitsioon.
Tässä välissä on käyty juoksemassa SM-kisat ja MM-joukkuekarsinnat, kuten arvata saattaa jäi meidän menestys tältä vuodelta melko laimeaksi. Molemmissa skaboissa jäätiin pois jatkosta eli SM-hyppärillä hyllytettiin parin riman tiputuksen jälkeen ja karsinnoissa sunnuntaipäivä jäi yhden ja vielä viimeisen riman päähän hyppärillä.... että voihan rima sentään!! Koira joka ei paljoa koskaan pudottele...
SM-kisoissa ilmeni jo perjantaina sellainen mielenkiintoinen ajoitukseltaan ihan täydellinen ongelma kuin hajonnut juoksu-A!! Perjantain iltaradalla Noah jo loikkasi ihan hirvittävän korkealta An ja tältä radalta saatiin 5, muuten ihan ok menoa, mutta vähän oli Noah taas nihkeän oloinen, eikä oikein kulkenut omaan tahtiin. Joukkueradalla juostiin ankkurina ilman paineita ja tehtiinkin ihan mallikelpoinen suoritus yhdellä parhoista ajoista, mutta virhe saatiin puomilta ja Alta. Puomin virhe kaatosateessa tuomittuna oli kyseenalainen. Kentän laidalta sanoivat, että osui, mutta tuomari oli toista mieltä. An Noah loikkasi taas ihan järkyttävän korkealta! Joten tämän uuden An suoritustavan keksimisen jälkeen olin oikeastaan vain onnellinen, ettei päästy hyppäriltä jatkoon koska virhe olisi varmasti toistunut finaaliradalla. Valitettavasti kuitenkin liukastui ikävän näköisesti toisella hypyllä kun jalat lähti märällä hiekalla alta, joten kovasti pelästyin, ettei loukannut itseään!
Tätä Ata sitten pohdin ja mietin ja vähän vielä pohdin ja mietin... lopputuloksena luulen, että toukokuun etujalan jumi on tehnyt juoksu-An viimeisen laukan Noahille epämiellyttäväksi ja se väisti sitä askellusta kisoissa. Virhe oli niin epätyypillinen Noahille, että jotain on tapahtunut ja Noah on koira, joka näyttää kaikki kipuongelmat kisoissa. Pikku "paniikilla" sitten korjailemaan moista karsintoja varten ja samalla tuli vahvistettua muitakin kontakteja. Kahden viikon sisällä kävin neljästi hallilla treenaamassa ja kahdella viimeisellä kerralla suoritukset alkoivat näyttää siltä kuin pitääkin! Ja HEI ! Se An kontakti piti karsinnoissa, vaikka oli vielä aika vaikeasti suoritettavissa <3 Valitettavasti vaan näissäkin kisoissa Noah liukastui lauantain hyppärillä takajalat alta ja toisella radalla yliojensi pituudella kompuroidessaa ja vieläpä otettiin paha tömäri radan lopussa ja Noah lensi pahan näköisesti kiepin kautta kyljelleen maahan... Ei tämän jälkeen ontunut mitenkään ihmeellisesti, mutta en uskaltanut jättää tarkistamatta ja kävin hierottamassa Noahin kisojen jälkeisenä tiistaina! Kireä oli koira kauttaaltaan, mutta saatiin rennommaksi. Lisäksi olen nyt kahden viikon aikana paljon tehnyt ravilenkkiä ja uittanut Noahin paljon. Ainakin nyt tuntuu ihan hyvältä! Fyssari on vasta elokuun puolessa välissä.
Koska aina pitää olla kootut selitykset kaikille epäonnistumisille, niin tässä minun mietteitäni... Ensimmäinen virhe Noahin kanssa oli kevättalven pitkä tauko. Rytmi, varmuus ja tekeminen hajosi niin, ettei ehditty sitä saada enää takaisin, varsinkaan kun toukokuussa vielä loukkasi jalankin. Noah on varmasti koira, joka tarvitsee kaikessa herkkyydessään jatkuvaa rutiinia ja toistoa, jotta paletti pysyy kasassa. Takun kanssa tämä olisi ollut ihan loistava juttu, mutta Noahin kanssa ei. Seuraava kausi vedetään mahdollisimman tasaisesti mielummin useammalla lyhyellä tauolla kuin yhdellä pitkällä ja katsotaan mitä se tuottaa ensi kesälle! Suunnitelmissa myös kisarutiinin hakemista eli toivottavasti paljon kisastartteja ja enemmän säännöllistä treeniä :)
Lähitulevaisuudessa on suunnitteilla jotain pientä virkistävää ylläriä, lisäksi kisoja ja treenejä! Huomenna korkataan uusi kausi treenien merkeissä ja viikonloppuna startataan agipitseissä 6 starttia!
Tässä välissä on käyty juoksemassa SM-kisat ja MM-joukkuekarsinnat, kuten arvata saattaa jäi meidän menestys tältä vuodelta melko laimeaksi. Molemmissa skaboissa jäätiin pois jatkosta eli SM-hyppärillä hyllytettiin parin riman tiputuksen jälkeen ja karsinnoissa sunnuntaipäivä jäi yhden ja vielä viimeisen riman päähän hyppärillä.... että voihan rima sentään!! Koira joka ei paljoa koskaan pudottele...
SM-kisoissa ilmeni jo perjantaina sellainen mielenkiintoinen ajoitukseltaan ihan täydellinen ongelma kuin hajonnut juoksu-A!! Perjantain iltaradalla Noah jo loikkasi ihan hirvittävän korkealta An ja tältä radalta saatiin 5, muuten ihan ok menoa, mutta vähän oli Noah taas nihkeän oloinen, eikä oikein kulkenut omaan tahtiin. Joukkueradalla juostiin ankkurina ilman paineita ja tehtiinkin ihan mallikelpoinen suoritus yhdellä parhoista ajoista, mutta virhe saatiin puomilta ja Alta. Puomin virhe kaatosateessa tuomittuna oli kyseenalainen. Kentän laidalta sanoivat, että osui, mutta tuomari oli toista mieltä. An Noah loikkasi taas ihan järkyttävän korkealta! Joten tämän uuden An suoritustavan keksimisen jälkeen olin oikeastaan vain onnellinen, ettei päästy hyppäriltä jatkoon koska virhe olisi varmasti toistunut finaaliradalla. Valitettavasti kuitenkin liukastui ikävän näköisesti toisella hypyllä kun jalat lähti märällä hiekalla alta, joten kovasti pelästyin, ettei loukannut itseään!
Tätä Ata sitten pohdin ja mietin ja vähän vielä pohdin ja mietin... lopputuloksena luulen, että toukokuun etujalan jumi on tehnyt juoksu-An viimeisen laukan Noahille epämiellyttäväksi ja se väisti sitä askellusta kisoissa. Virhe oli niin epätyypillinen Noahille, että jotain on tapahtunut ja Noah on koira, joka näyttää kaikki kipuongelmat kisoissa. Pikku "paniikilla" sitten korjailemaan moista karsintoja varten ja samalla tuli vahvistettua muitakin kontakteja. Kahden viikon sisällä kävin neljästi hallilla treenaamassa ja kahdella viimeisellä kerralla suoritukset alkoivat näyttää siltä kuin pitääkin! Ja HEI ! Se An kontakti piti karsinnoissa, vaikka oli vielä aika vaikeasti suoritettavissa <3 Valitettavasti vaan näissäkin kisoissa Noah liukastui lauantain hyppärillä takajalat alta ja toisella radalla yliojensi pituudella kompuroidessaa ja vieläpä otettiin paha tömäri radan lopussa ja Noah lensi pahan näköisesti kiepin kautta kyljelleen maahan... Ei tämän jälkeen ontunut mitenkään ihmeellisesti, mutta en uskaltanut jättää tarkistamatta ja kävin hierottamassa Noahin kisojen jälkeisenä tiistaina! Kireä oli koira kauttaaltaan, mutta saatiin rennommaksi. Lisäksi olen nyt kahden viikon aikana paljon tehnyt ravilenkkiä ja uittanut Noahin paljon. Ainakin nyt tuntuu ihan hyvältä! Fyssari on vasta elokuun puolessa välissä.
Koska aina pitää olla kootut selitykset kaikille epäonnistumisille, niin tässä minun mietteitäni... Ensimmäinen virhe Noahin kanssa oli kevättalven pitkä tauko. Rytmi, varmuus ja tekeminen hajosi niin, ettei ehditty sitä saada enää takaisin, varsinkaan kun toukokuussa vielä loukkasi jalankin. Noah on varmasti koira, joka tarvitsee kaikessa herkkyydessään jatkuvaa rutiinia ja toistoa, jotta paletti pysyy kasassa. Takun kanssa tämä olisi ollut ihan loistava juttu, mutta Noahin kanssa ei. Seuraava kausi vedetään mahdollisimman tasaisesti mielummin useammalla lyhyellä tauolla kuin yhdellä pitkällä ja katsotaan mitä se tuottaa ensi kesälle! Suunnitelmissa myös kisarutiinin hakemista eli toivottavasti paljon kisastartteja ja enemmän säännöllistä treeniä :)
Lähitulevaisuudessa on suunnitteilla jotain pientä virkistävää ylläriä, lisäksi kisoja ja treenejä! Huomenna korkataan uusi kausi treenien merkeissä ja viikonloppuna startataan agipitseissä 6 starttia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)