Aika rientää ja arvokisat lähestyy :)

No jopas onkin viime päivityksestä vierähtänyt tovi. Treenailtu kyllä ollaan ja kisojakin juostu useampi startti molemmilla pojilla ja vielä vähän joka puolella eteläisempää Suomea. Arvokisat lähestyy ja niihin aletaan hiljalleen valmistautua oikein ajatuksella. Tilannehan on nyt pojilla niin, että Takulla on arvokisanollia vaikka muille jakaa ja Noahllakin nollia on määrällisesti enemmän kuin tarpeeksi, mutta se tuplanolla uupuu edelleen. Tässä alkaa usko, rahat ja aika loppua kesken Noahn tuplanollan saavuttamisessa, joten täytyy varmaan alkaa luopumaan tälle kaudelle asetetusta tavoitteesta, joka juurikin oli nuo arvokisanollat kasaan. Itse arvoksioissa meillä ei missään nimessä olisi vielä ollutkaan mitään asemaa, mutta osallistuminen olis kyllä ollut ihan mukavaa Noahnkin kanssa.

Taku on tehnyt viime kisoissa ihan huikean hienoja ratoja ja kiitänyt ihan miljoonaa. Kerran ollaan käyty ylimääräisellä fyssarikäynnillä kun Rotta päätti näyttää Takulle vihreän pallon haltijan voiman ampumalla kyljestä sisään. Lopputuloksena Takulla ilmat pihalla  ja niskat jumissa. Onneksi tajusin viedä Takun tsekkiin Tanjalle, ettei ehtinyt paikat pahemmin jumiutua. Takuhan oireili jumeja vain ravistelemalla päätään agitreeneissä... näin pienestä vinkistä on joskus otettava kiinni. Viime lauantain kisoissa Taku sai toiselta agiradalta A:lta ja puomilta alastulovirheet. Ei voisi parempaan aikaan tulla muitutusta kontaktien kunnolla suorittamisesta! Nyt taas jäitä hattuun ja hommat kuntoon! Takun kanssa kontaktien onnistuminen on ihan omasta käskytyksestä kiinni!

Noahn kanssa on treenattu niitä kontakteja, jotka on nyt  kisoissakin pelittäneet ihan jees, etenkin A. Tuntuu kuitenkin, että joku asia ei nyt pelaa meidän kontakteilla. Hyvällä olen nyt yrittänyt ja kiltillä käskyllä, mutta täytyy varmaan kokeilla vielä sitä tiukempaa linjaa, ennen kuin luovutetaan kokonaan ja aloitetaan juoksukontaktien tekeminen ;)  Ainakin viime kisoissa ja treeneissä on kunnon "ota"- käsky tehnyt tehtävänsä ja koiruus on jäänyt kauniisti pinnalle. Ehkä se sittenkin vetää mua ihan 6-0 kelpimäisellä tavalla? Ratavirheet on olleet ihan turhauttavan pieniä asioita suurimmaksi osaksi. Viime kisoissa ohjasin Noahn itse puomin sijasta putkeen ja toisella radalla väärään putken päähän. Muuten radat on olleet ihan puhtaita ja ajoittain tosi sujuvia. Tärkeintä on kuitenkin ollut, että keinu ja kepit on suoritettu eri paikoissa ja tilanteissa, vaika kepit tuntuukin nykyään joka kisassa päättyvän seinään tai ainakin rata jatkuu päinvastaiseen suuntaa, jommalle kummalle sivulle, mutta ei vahingossakaan suoraan eteenpäin... tylsää  : P

Ensi perjantaina on Noahlla Lempäälässä kaksi starttia, mutta siitä seuraavista kisoista ei ole vielä tietoa. Ensi viikko menee meidän perheellä Kreikan auringon alla, mutta sen jälkeen olisi vielä parit kisat tarkoitus juosta molemmilla ja ennen sitä viimeistä SM ilmopäivää.

Mulla on jotenkin menossa joku agisiirtymäkausi kun tuntuu, että nyt tarvisi jotain uusia tuulia vanhojen tilalle... Takukaan ei tuosta nuorene, eikä ainakaan nopeudu ja fakta on se, ettei se ole Suomen nopeimpia koiria, joten jotain tulisi keksiä. Siksipä olenkin päättänyt aloittaa molemmille pojille syksyllä projektin juoksu-A. Puomille en vielä uskalla, mutta katsotaan, jos senkin aika joskus tulee ;)

Kyllä se kotona osaa...

Mä niiiiin voisin ostaa Noahn kontaktien ja keppien kanssa tuollaisen lippiksen.... BLAAAH... miten turhauttavaa tämä voi joskus olla!!! Tänään siis kävin pitkästä aikaa omalla hallilla molempien poikien kanssa pientä rataa, kontakteja ja keppejä. Noahlla oli ihan SUUUUUPEEEER kontaktit kaikilla esteillä ja keppejä tikattiin menemään kuin viimeistä päivää. Se ahdistus pienen koiran päässä on kummallinen asia, mikä lie sitten aina laukaisee himmailut ajoittain kisoissa... turhauttavan ärsyttävää... Joten mitä opimme tästä?

ÄLKÄÄ IKINÄ JÄTTÄKÖ HUOLELLISIA POHJATÖITÄ KESKEN KONTAKTEILLA TAI KEPEILLÄ!! Maltti on valttia... mutta sillon oli muka pakko päästä sen mahan kanssa lyllertämään kisakentille...

Näinpä. Meillä oli siis tänään erittäin onnistuneet treenit :)  Illalla mennään TSAUn epiksiin vähän kontakteilla leikkimään. Seuraavat viralliset kisat onkin sitten viikon päästä jossain Noahn kanssa, en ole vielä päättänyt. Takulla ei ole nyt tarvetta kisata koska sillä on nollia enemmän kuin tarpeeksi, joten säästetään vähän rahaa.


Tällä viikolla on alkanut projekti Noahn nouto, paikallaanmakuu ja jäävät. Siinäpä tavoitteet tämän vuoden tottiksille :)

Alen Marekovicin opissa

Pitkästä aikaa Noahn kanssa ohjatuissa treeneissä eilen aamulla! Alenin koulutukseen lähdettiin kun ajattelin ehkä hakea jotain uutta?! ohjausjuttua omien tueksi. Ihan ok koulutus ja ok rata. Kurssin alussa tuli juttua koiran lämmittelystä ja hän kertoi, ettei ikinä lämmittele koiriaan agilityyn koska ne on koiria ja niillä on erilainen fysiikka kuin ihmisillä.... joo niinpä niin... sen kyllä huomaakin hänen koiristaan kun katsoo youtubesta pari agilityvideota. En sitten siihen viitsinyt tarttua ; )

Alenilla on hieman erilainen tyyli viedä koirat takaakiertoon ja sitä sitten treenattiin urakalla. Hänellä on tapana viedä koira takaakiertoon vastakkaisella jalalla ja kädellä, jonka jälkeen ikään kuin tekee persjätön/flipin hypylle. Yllättäen Noah meni tällä tavalla ihan hyvin, mutta jotenkin en itse kokenut sitä omaksi. Enkä myöskään näe siinä mitään suurta käytännön hyötyä vs päällejuoksun kanssa, jonka kanssa itse aika usein takaakierrot teen. Lisäksi mielestäni liikaa pyörimistä kun nenän ja vartalon pystyisi pitämään koko ajan menosuuntaan. Muutamia muita erilaisia ohjauskuvioita kokeiltiin myös, joita en kyllä niihin kohtiin tekisi edes kokeiltuani hänen juttujaan. Paljon tuntui käyttävän reittivalintana pitempää reittiä paremmilla linjoilla kuin lyhyempää.

Noahn kanssa treeni meni näin jälkikäteen ajateltuna ihan valtavan hyvin! Me tarvittaiskin säännöllisemmin kerran kuussa/kahdessa tällaista tehobuustausta. Kepeillä näkyi epävarmuus hitautena. Liekö sitten Jyväskylän kisojen ensimmäisen radan keppisohlailut olleet muistissa? Joka tapauksessa kepit tarvitseekin tehotreeniä vaihteeksi. Tiesin tämän kyllä jo ennen tätäkin treeniä, mutta kaikkea ei ehdi kun on muutakin elämää ja treenattavaa. Lähes 20min treenin aikana Noah tiputti yhden riman ja senkin yli hyppäsi seuraavalla kierroksella 20cm ilmavaralla. Joku asia on siis mennyt perille : )

Tässä videossa on meidän ensimmäinen "kisanomainen" kierros, jossa vedettiin Noahn kanssa koko rata heti kättelyssä puhtaasti läpi omalla tavalla! (Ensimmäinen minuutti on lämppäjuttua ja kuritonta kelpiä paikallaolossa :P )





Treeniversio... ihan hauskasta oli. Tasmaani on kyllä aika sitkeä menijä väsymyksestä huolimatta  <3

Kisapäivitystä, huoltoa ja tulevaisuuden suunnitelmia...

Lomat on nyt lomailta tältä talvelta ja kyllä olikin mukavaa nähdä tänä vuonna edes 1 viikon ajan kunnon talvea! Pyhätunturilla oli ihan kunnolla lunta ja mukavan keväiset laskettelukelit :)  Koiruudet kaikki oli meillä matkassa mukana ahdettuna ajomatkan ajaksi kaikki samaan boxiin Mondeon taakse. Hieman oli heillä tiivis tunnelma. Jatkossa saattaa olla, että yksi jää aina matkasta pois. Hienosti kuitenkin sopeutuivat tilanteeseen.

Viikon aikana koirat olivat ihan vaan lomalla ja pääsivät lenkeille, mutta takaisin tullessa käytiin siellä Jyväskylässä!! Noahlle lähdin tuplaa "hakemaan", mutta kotiintuomisiksi Noahlle vain yksi nolla ja kaksi mun pilaamaa puhdasta rataa. Kahdella eri radalla niistopersjätössä ihan itse heilautan ahterillani siivekettä ja tiputan riman... jo on tämäkin nähyt kun yksi kerta ei riitä  : P   Noahsta huomasi selvästi kisapaikalla, että oli väsynyt lapinlomailun aiheuttamasta matkastressistä. Oli kisapaikalla jotenkin vaisu ja "säikky". Radalla sen huomasi jälleen siellä hemmetin KEINULLA!! Tuli kyllä keinun, mutta hitaasti  ja sekoitti puomin keinuun ja sekin oli auttamattoman hidas... tähän voisi lausua muutaman kirosanan, mutta jätetään väliin...  rata oli kuitenkin nolla ja seuraavan tärvelinkin sitten ihan itse. Se olikin sitten ihan tosi hieno rata muuten... tottakai.





Taku the Orava, mitäs se sitten muuta olis tehnyt kuin 4 nollaa 4 radasta. Sijoitukset 1., 5., 5. ja 3., koirakoita joka kisassa +-50. On se vaan niin <3   Vähän oli Takukin vaisun oloinen radoilla ja ajoittain tuntui, että jouduin sitä odottamaan radalla, etten olisi ollut liikaa edessä. Tänään Takulla olikin sitten fyssari ja sehän olikin sitten vähän kauttaaltaan kireässä kunnossa :(  Liekö sitten kisojen jälkeen ahtaassa perätilassa makoilu pahentanut jumeja? Saatiin kuitenkin Orava rennoksi ja nyt se saakin viettää vähän lomaa aksasta.... ihan kuin se nyt niin kamalasti treenailisikaan.





Tulevaisuuden suunnitelmissa mulla oli vakaa aikomus hakea Noahn kanssa seuraavaan TopTeamiin, mutta yksityiskohtien paljastuessa taidetaan jättää väliin. Koko hommassa on tasan yksi mielenkiintoinen lajikoutsi, joten ei kannata tuhlata pennosiaan. Harmi sinänsä, sillä olisin kyllä ollut niin valmis lähtemään Noahn kanssa samanlaiseen laatukoulutukseen kuin Takun kanssa ollaan leireillä oltu! Täytyy siis suunnitella jotain muuta...

Seuraavista kisoista ei nyt ole tietoa. Viimeistään kuitenkin pääsiäisenä päästään taas liitämään! Ensi torstaina päästään Noahn kanssa Alen Marekovicin koulutukseen! Harmi vaan kun mulle on hyökännyt joku ihme kevät flunssa TAAS, mutta taidetaan silti osallistua vaikka pää kainalossa  : )

Pikapäivitys

Nyt on aksahommat ja muut koiratreenit olleet hiljaiselon puolella.

Kisojen jälkeisellä viikolla kävin kerran rallattelemassa raikulirataa, jossa Noah veti ikävät lipat kiertäen takapään ristiin etupään kanssa täydestä vauhdista. Mitään ontumista se ei näyttänyt treenin jälkeen, mutta sen verran ikävältä näytti tapahtuma, etten uskaltanut oikein treenailla muutamaan päivään.

Viime viikolla kävin poikien kanssa TSAUn epiksissä kontakteja treenaamassa.Takulla meni kontaktit tosi hyvin. Varvinkin puomi <3   Noahn jouduin ekalla radalla komentamaan takaisin kontakteille, mutta toisella mölliradalla oli jo parempi! Noahlla oli vähän jäänyt viime raikulitreeni kisoissa päälle ja juu... kyllä mentiin vähän vääriinkin suuntiin :D

Viime viikon perjantaina Noah hyppäsi lenkillä ollessamme täyttä vauhtia isoa mettalliporttia päin ja tipahti siitä maahan kyljelleen. Olin ihan varma, että vähintään niskat meni poikki, vaikkei siinä hetkessä mitään ontumaa näyttänytkään. En sitten uskaltanut käydä treenaamassa sen kanssa varmuuden vuoksi. Eilen uskaltauduin vähän kontaktien kanssa leikkimään kun tiesin Noahlla olevan fyssariaika iltapäivällä. Kumma juttu, mutta ei ollut mitään suurta jumia, jota ei olisi saatu auki. Oikea puoli kropasta oli jäykkä ja niskassa kiristystä. Onneksi näin, hyvä tuuri oli meillä mukana! Treeni meni molemmilla pojilla hyvin.

Huomenna meidän lauma suuntaa kohti lapin lomaa viikoksi, mutta eihän se ole loma eikä mikään, jos ei pysähtyisi Jyväskylään takaisintullessa kisaamaan. Eli siis seuraavat kisat meillä on 23.3. Jyväskylässä! Molemmat pojat pääsevät liitämään kolme hyppäriä ja yhden aksaradan. HUBAAAAA :)

Kisoja, puruja, tottista ja liitoa!

Kyllä! Ihana lajivalikoima lista! Olen jotenkin kaivannut muidenkin lajien treenaamista vaihteeksi ja nyt ollaan viikon aikana treenattua kaikkia meidän lajeja paitsi jälkeä. Tosin ei paljoa, mutta vähän kuitenkin ;)

Agilitya ei käyty viime viikolla enää tiistain jälkeen treenilöimässä kun lauantaina oli kisat. Sen sijaan käytiin perjantaina pitkästä aikaa pureskelemassa Jarmoa. Noahlle kaksi kierrosta meän uuden maalimiehen kanssa ja nyt päästiin isottelusta jo puruhommien puolelle! Ja purihan se :)   Hieman kyllä Tasmaania taisi myös hirvittää, mutta toimi hyvin, oli intopiukeena ja ylpeänä itsestään! Toisessa treenissä tuli Noahlle liikaa uutta yhteen puruun ja epävarmuus irrotti pienen tasmaanin tyynystä, mutta selvittiin kuitenkin tilanteesta voittajina! Tämä laji on nyt vähän kysymysmerkkinä Noahn kanssa. Kevät ja kesä kertoo jatketaanko vai ei.

Lauantaina oli kisat. Ne meni hyvin. Noah teki kaksi nolla ja VOITTI molemmat!! Mun Tasmaaaaaani :) Valitettavasti keskimmäinen rata oli hylätty, joten se tupla puuttuu edelleen, mutta homma alkaa näyttää h-y-v-ä-l-t-ä!! Edelleen oma silmä kovasti tarttuu radoilla kohtiin, jotka olis voinut mennä paremmin... ärsyttävää kun on niin vaikeaa aidosti olla tyytyväinen!!  Takulle myös kolmesta startista kaksi nollaa. Ensimmäisellä radalla tehtiin vain yksi ylimääräinen putki ihan omasta huolimattomuudesta johtuen ja keskimmäisen 2. esteen reittivalinta oli Takulle kyllä niin väärä ja vei aikaa valtavasti! Kontaktitkaan eivät enää olleet niin siistit kuin ekalla radalla. Hyppäri meni ihan jees, jäi Noahlle sen virheistä huolimatta melkein sekunnin ja oli 3..

Takun radat:




Noahn starteista julkaisukelpoisena tuli videolle vain päivän ensimmäinen nolla ja hyppäri jäi kuvaamatta kun kamera ei lähtenyt käyntiin :(  Pääasiassa hyppäri oli tosi hyvää menoa! Oltais kuitenkin saatu vielä parempi aika kun Noah meinasi tulla yhden putken ohi, mutta ihan viime tipassa koukkasi putkeen. Tämä olis ollut kiva nähdä videolta. Samaten yksi toinen kohta vähän kökki, mutta muuten kyllä ihan loistoHAUSKA rata!!




Tällä viikolla ajelin tiistaina hallille vahvistamaan vähän kontakteja. Ärsyttää kun meillä molemmilla Noahn kanssa on kisoissa niin kauhea kiire kontakteilta eteenpäin ja haluaisin niihin nyt vähän rauhaa, nopeutta ja selkeyttä! Palkkasin nyt ohijuostessani Noahn kontaktille heittämällä sille pallon sinne. Keinu oli ihan megahieno ja A tosi hyvä! Onneksi ensi viikolla ja vielä seuraavallakin viikolla on epikset täällä Liedossa, niin pääsee vahvistamaan kontakteja! Taku treenissä ei ihmeellistä. Tuntuu aina vaan Noahn jälkeen niin kovin hitaalta radalla... vaikkei sekään hidas ole. Ehkä mä vaan olen niin nopea ;)

Samana iltana ajettiin Timon kanssa treenaamaan tottista yhdessä pitkästä aikaa! Noahn kanssa piiiiiitkäään aikaan ihan oikeaa treenaamista! Tehtiin seuruuta, luoksetuloa ja eteenlähetystä. Seuruu kaipaa vielä hieman rauhaa ja asettumista, mutta ehkä hieman askeleet meillä molemmilla hakusessa tauon jälkeen. Tässä pieni video :




Tämän vuoden tavoitteena olisi saada Noahn tottis kisakuntoon ja ehkä suorittaa BH-syksyllä ja tokon AVO 1. Katsotaan mitä saadaan oikeasti aikaan :)

Treeniä ja kisailuja

Viime viikolla kävin hallilla kertaalleen muistaakseni keskiviikkona. Treenissä molemmille vähän keinua, keppejä ja yleistä meninkiä.  Viime sunnuntaina flunssan valtaamana kävin juoksemassa molempien kanssa Janakkalassa kolme rataa. Takulle ei mukaan tullut piiiiitkästä aikaa reissusta yhtään nollaa?! Yksi puomin alastulo 5, jonka kanssa sijoituttiin kuitenkin kolmansiksi 58 koiran kisassa... enpä tällaistakaan ole tainnut ennen kokea :D   Noah pieni taskusalama... se män ja voitti nollalla keskimmäisen startin, eikä se viimeinenkään hyppäri ollut yhtään huono, vain yksi ylimääräinen putki. Ensimmäisestä ei jäänyt jälkipolville muuta kerrottavaa kuin jees kontaktit ja loisto keinu ;)

Taku oli kisoissa ihan possu tai sitten mä en vaan enää osaa ohjata sitä... tai sitten molempia. Kontaktivirheet puomilta JA Alta!! Tiedetään siis mikä on meidän ensi lauantain kisojen vain ja ainut tarkoitus ja tavoite... Puomin virhe ei sinäänsä ollut yllätys, koska vastaavanlaisessa tilanteessa Vantaalla joulukuussa saatiin virhe myös. Puomin päässä jatketaan pienellä työnnöllä ja samalla onnistuneesti työnnän Takun kontaktilta sivuun. Tätä täytyy siis treenata. Kahdelta radalta hylkäys kun Taku kiertää esteen taakse. Tässä kohtaa luulen, että nyt kostautui Noahn runsas treenaaminen. Se kun ei hae taakse kuin kunnon ohjauksella, niin unohdan tuoda Takun esteen omalle puolelleni KUNNON ohjauksella. Taitaa mulla muutenkin olla tällä hetkellä Takun kanssa radalla vähän liian kova kiire... vähän enemmän malttia ja tarkkuutta ohjaukseen KIITOS.




Noah taas meni kaksi viimeistä starttia ihan hyvin. Nollavoiton arvoisesti keskimmäisen ja samalla saatiin meidän toinen A-sert! Ensimmäinen startti levisi käsille jo heti alussa kun Noah ei sitten millään löytänyt ensimmäistä estettä, joka ei ollut linjalla meidän välissä. Jollain tavalla siitä jatkettiin loppuun ihan vaan kontaktiharjoitus mielessä ja nehän onnistui keinua myöden ihan hyvin! Nollavoitto ratakaan ei ollut mitään täydellistä menoa, etenkin puomin jälkeen loppuosa meni vähän kököksi ja improvisoiduksi, mutta kuitenkin numerojärjestyksessä :D   Tärkeintä näissä kisoissa oli nyt Noahn suoritetut keinut kisoissa! Ensimmäinen vähän parempi kuin toinen, mutta mentiin ilman mitään arpomista!!! JEEE  :)   Hyppärillä Noah ampui rakettina ansaputkeen, vaikka kovasti jotain siellä yritinkin sille huitoa ja manata... muuten ihan hyvä rata ja melkein tuplanolla, joka meiltä siis enää puuttuu kesän rientoihin ;)




Tänään kävin Tainan kanssa ATTn hallilla treenaamassa vähän putkiansaa, jonne molemmat koiruudet katosi sunnuntain hyppärillä. Tässä treenissä Takulla ei ollut aikomustakaan, mutta Noah sukelsi sinne ihan täysin esteettä ilman korvia huudoista huolimatta... Noh, onneksi ei mennyt kuin kerran! Sen jälkeen treenailin sitä kohtaa, välillä lähettäen sinne putkeen ja välillä ottaen hypylle. Keinukin oli Noahlla tosi hyvä  :)

Liitoa liidon perään...

Yksitoikkoista on ollut meidän lajivalikoima poikien kanssa viimeisen viikon aikana. Keskiviikkona AGILITYA, perjantaina AGILITYA ja vielä lauantainakin AGILITYA... tottiskentälle haluttais, mutta tuo floska, kylmä, märkä ja pimeys voittaa tottismotivaation.   Tartteis päästä lämpimään sisähalliin tottistelemaan, mutta seki vaatii rahaa. On tää vaikeeta :D   Agilityn kohdalla motivaatio on niin suuri ja treenatessakin tulee huomattavasti lämpimämpi kuin tottiksessa, että kelistä viis!

Keskiviikkona harjoiteltiin molempien kanssa kontakteja etu heittopalkalla. Tavoitteena saada vähän lisä-ärsykettä kontakteilla pysymiseen. Noahn kanssa parin huomatuksen jälkeen ei tarvinnut asiasta enää keskustella, siäl oli ku tatti, vaikka pallo nenän edestä lensikin. Takun kanssa ei tarvinnut keskustella ollenkaan, se vaan osas homman, vaikka palkkana käytin sen niiiiin rakastamaa muovipulloa :)

Perjantaina Noahlle vain keinumuistutusta ja keppien avokulmaa pari kertaa, jotka meni tosi hyvin. Keinulla vasta ehkä n. 5. kerta oli sellainen kuin keinulta haluan. Tuntuu taas, että ollaan Noahn kanssa takaisin samassa pisteessä keinulla kuin viime syksynä ennen tehotreenin aloitusta. Jotenkin kuvittelin ongelman jo ratkenneen kun teki niin loistavia keinuja :(   Ongelmana siis treeneissäkin liian aikaisin pysähtyminen eli ei mene keinun päähän asti ja hyppääminen keinulta sivuun alas, ennen sen osumista maahan. TURHAUMAN TURHAUMA SENTÄÄN!!!! Ei auta ku aloittaa sen kanssa TAAS alusta...  Takullakin on ollut omat mutkat agilityurallaan kuten esimerkiksi pujottelun lopettaminen  keskeltä kuin seinään kisoissa, joten eiköhän tämä Noahnkin homma ole vain työn takana ;)

Taku pääsi perjantaina ihan kunnolla kuntoilemaan kun tein sen kanssa myös keinua ja avokulmaa kepeille ja vielä pullopalkalla! Kaksi treeniä siis menty Takunkin kansa kokonaan ilman nameja, vaikkei tähän mennessä millään muulla ole palkautunutkaan. Pullo sopii näihin nopeisiin intensiivisiin treeneihin, jossa Taku ei ehdi kovin väsähtää. Edelleenkään en usko lelun Takulla kantavan enää väsyneenä. Anyway... Takun keinu oli HIAANO ja avokepitkin onnistui kiitettävästi. Hieman jouduttiin kyllä keskustelemaan suunnasta radalla kun pullo oli loppupalkkana valmiina toisella puolella kenttää :D

Lauantaina pääsin piiiitkästä aikaa Noahn kanssa ohjattuihin harjoituksiin Lotan halille ja voi, että ku meillä oli niiiiin kivaa!! En tiedä mitä Noahlle on tapahtunut viime aikoina, mutta ohjauksellisesti tuntui kuin Takua olisi ohjannut! Se vaan tuli kaikkiin ohjauksiin ilman mitään epäröintejä ja tuntui käteen höyhenen kevyeltä <3   Ennen kuin tämä paketti on valmis haastamaan Suomen huippuja tarvitaan vielä hiontaa kaikilla kontakteilla. Puomilla ja A:lla malttia kontaktille ja tarkuutta paikkaan. Keinulle taas enemmän asennetta ja vauhtia!

Tässä vähän videota Lotan treenistä. "Hyvin" tuntui olevan päivän sana.... ei koskaan pitäisi kuunnella itseään videolta :D

Kisaraporttia

Nyt ei ole kyllä tapahtunut meidän laumassa turhan paljon treenaamista, kun kummasti paluu työelämään on rajoittanut vapaa-aikaa. Viime päivityksen jälkeen ollaan vissiin käyty kerran treenaamassa agilitya, kerran puruja ja kerran tottista, niin ja olihan tosiaan sitten ne kisatkin Liedossa. Agilitya kävin treenaamassa viime torstaina Salon koirahallilla ja samana iltana oli pienet tottistelut Liedon pusikoissa. Purut oli viikko sitten perjantaina, jossa Noah ei päässyt vasta kuin pelottelemaan meidän uutta maalimiestä Jarmoa. Nyt on meinaan sitten viimeiset hetket oikeasti alkaa tätäkin tekemään, jos on aikomus.

Kisavuosi 2014 tuli korkattua ATTn kisoissa 25.1. ja vitsit, että oli sitten KIVAAA olla kisaamassa! Molempien kanssa hieman kisatauon jälkeistä jähmeyttä, mutta Takun kanssa silti kaksi puhdasta rataa! Ensimmäisellä radalla ei kulkenut ihan omaa vauhtia ja ampui puomilta törkeästi edessä olevalle putkelle kun piti lähteä sivussa olevalle hypylle, mutta mitäpä muuta sitä voi koira tehdä kun emäntä torppaa hypyn näköalueelta? Toinen rata oli sitten vallan mallikas kaikin puolin, mutta valitettavasti Taku liukastuu ikävän näköisesti ennen puomia... sen sitten tietää mitä yksi liukastuminen tekee sijoitukselle Liedon kisoissa.





Noahn radat oli ihan hyviä, mutta molemmilla jotain pientä. Ensimmäisellä meinaan itse torpata hyppyestettä päin ja Noah vissiin siitä ottaa häiriötä ja tiputti riman... jatkettiin kuitenkin rataa vain törmätäksemme vielä jälleen kerran siihen keinu-mörköön. Ei siis tullut keinulle vasta kuin hetsin kanssa. Kieltäytyi taas esteestä... blaaaah miten tylsä ongelma :P Seuraavalla radalla ONNEKSI keinu mentiin ihan kohtalaisen hyvin olin päättänyt ohjata Noahn keinulle ihan asenteella KEINU, mutta olis kyllä varmaan mennyt ihan ilmankin. Rata muuten oli kyllä ihan tosi hyvä yhdellä kiellolla kun Noah voimakkaasti hakee mun selän taakse ohjauksesta huolimatta ja yrittipä samaa vielä ennen rengastakin. Pitää siis vissiin jatkossa ottaa kaveri putkelta mukaan kunnon katseella. Kisojen jälkeen torstaina kävin tarkoituksella treenaamassa keinua osana rataa vieraassa hallissa eli Salon koirahallissa, eikä siinäkään mitään ongelmaa... Katsotaan millaista jatkoa tämä asia sitten tulevaisuudessa saa. Kyllä se kuitenkin tästä! Mulla on vakaa uskomus meidän tulevaan osaamiseen ;)





Ensi lauantaina mennään koeajamaan Lotta Vuorelan uutta hallia Maiskis-päivän merkeissä Noahn kanssa ja samalla päästään taas tekemään keinutreeniä osana rataa! Kisoja yritän saada mahtumaan joka kuukaudelle, mutta jotenkin tuntuu siltä, että viikonloput loppuu kesken! Vielä puuttuisi Noahlta niitä nolliakin...

Blogi hiljaisuus päättyy

Jo on vierähtänyt aikaa viime päivityksestä! Nyt voisi ryhdistäytyä tälläkin saralla uuteen vuoteen! Treenattu ollaan agilitya heti uuden vuoden puolella eli 1.1. ja kivaa on ollut! Lähinnä keinua, raivo-kontakteja ja vähän myös ratapätkää molemmille pojille. Rottakin on tämän vuoden puolella päässyt jo kahdesti treenaamaan. Rotta on kyllä kypsynyt vähän pidemmän tauon aikana ja tuntuu menevän entistä lujempaa? Tai sitten vain muistan, että meni hitaammin...


Viime vuosi 2013 oli tapahtumia täynnä. Elämän iloa, menetyksen surua ja samalla myös onnistumisen tunteita! Pienen ihmisen liittyminen arkeen tuo aina omat haasteensa ja laittaa asioita myös uuteen tärkeysjäjrjestykseen. Se mikä oli ennen todella tärkeää, ei olekaan enää ihan niin tärkeää, eikä se haittaa... se kuuluu asiaan :) Tuleepahan vähän perspektiiviä elämään, että mikä täällä OIKEASTI on tärkeää <3

TAKUN kanssa viime vuosi oli agilityn puolella yhtäaikaa onnistunut ja epäonninen. SM-kisoissa onnistuttiin jälleen ankkurina 3. kerran peräkkäin nollapakon alla, eikä tarvinnut lähteä vieläkään SM-kisoista kotiin ilman mitalia! Sekin vuosi varmasti vielä koittaa... Yksilöpuolella SM6 lämmittää mieltä, vaikkakin omat aikaa kuluttaneet virheet molemmilla radoilla EDELLEEN kalvaa ja ketuttaa... mitali yksilöpuoleltakin oli NIIN lähellä! Noh... ei ollut meidän vuosi. Karsinnat harmittaa ihan hirveästi. Viisaana olisi pitänyt jättää ne kokonaan väliin kun tuntuma omasta koirasta ei ollut normaali ja lopulta se tuntuma piti paikkansa kun karsinnoissa juoksin kipeän koiran kanssa :( Onneksi ei kuitenkaan mitään vakavampaa kuin tulehtuneet anaalirauhaset, jotka nyt on poistettu kiusaamasta koiraa! Tämän vuoden tavoitteena Takun kanssa on nauttia taitavan koiran kanssa juoksemisesta radalla ja ylläpitää hyvää meininkiä ja asennetta! Kaikki tuloksethan ovat vain hyvän ohjauksen ja mielen sivutuotetta :)

NOAHN viime vuosi oli sekin agilitypainotteinen. Jälkeä ajettiin luvattoman vähän, vaikka silläkin saralla päästiin vähän eteenpäin. Tottiksessa saatiin seuruu jotakuinkin valmiiksi ja nouto luovutusta vaille valmiiksi. Puruissa ei mitään ihmeellistä, muutama hyvä treeni. Tämän vuoden tavoitteena onkin saada tottis koekuntoon ja ehkä syksyllä BH-koe. Purut on nyt auki... katsotaan mitä aletaan tekemään... Tokossa voisi startata ALO- ja AVO-luokassa loppuvuodesta, jos vaan siltä näyttää. Siihen ne meidän tokoilut sitten jääkin :) Agilityssa tavoitteena hioa mun pientä mustaa timanttia vielä lähemmäs täydellisyyttä ja varmuutta. Paljon treeniä takana ja vielä enemmän edessä! TopTeamiin aiotaan Noahn kanssa hakea, mikäli sellainen järjestetään ja kouluttajat miellyttää. Arvokisoihin pääsy on tavoitteena ja siellä pyrkimys keskittyä omaan tekemiseen ilman tulospaineita tai -odotuksia.

ROTTA pääsi vihdoin ja viimein korkkaamaan koeuransa Timon kanssa ja sai hienon IP1-tuloksen! Valitettavasti vaan siihen päättyi Rotan treenivuosi kun sillä todettiin hauisjänteen tulehdus jonkin aikaa kestäneen ontumisen jälkeen. Nyt treenitauon ja levon jälkeen on ainakin toistaiseksi ollut ontumatta, vaikka vähän agilitykentällä ja tottistelemassa onkin käynyt. Rotan vuosi oli muutenkin hieman tapaturmainen kun jouduttiin alkukesästä hoitamaan pitkään katkennutta kynttä ja lisäksi vielä kesällä kyynpureman tuomat härdellit... Rotalle toivotaan siis tästä vuodesta paljon parempaa ja terveempää! Tavoitteena Timolla ainakin IP2 ja IP3.

MILON vuosi oli lyhyt ja vähemmän miellyttävä :( Tammikuusta alkaen Milo alkoi tihenevässä määrin saada epileptisiä kohtauksia ja kesäkuussa lopulta jouduttiin aloittamaan lääkitys. Lääkitys ei auttanut ja kahdesti päädyttiin päivystykseen pitkittyneen statuksen vuoksi... toinen näistä kerroista oli se viimeinen... Lääkityksen aloitukesn jälkeen Milo ei ollut enää oma itsensä ja lisäksi nivelrikkoinen etutassu selvästi vaivasi ja oli kipeä kipulääkkeistä huolimatta. Joskus olen tehnyt päätöksen, etten itseni vuoksi pidä koiraa väkisin tässä maailmassa... vaan kun koiran on helmpompi olla muualla ilman kipuja ja stressiä, on se pääsyn sinne ansainnut. Milo oli minulle erittäin tärkeä ystävä. Sen kanssa kuljettiin monenlaiset elämänvaiheet ja tilanteet läpi yhdessä. Milon kanssa pääsin tutustumaan moneen eri harrastuslajiin ja juuri niin pitkälle kuin oma mielenkiinto riitti...Milolle kun kelpasi kaikki... monesti on nyt syksyn aikana ollut Miloa ikävä, mutta aina vahvistuu tunne oikeasta päätöksestä, sillä Milo oli koira, joka eli työlle ja toiminnalle... kun se vietiin pois, ei paljoa jäänyt elämää jäljelle. Raskain tuntein siis päästin irti rakkaasta ystävästä, jonka on nyt hyvä olla... muistoja ei onneksi kukaan voi viedä pois ja ne kantavat Miloa edelleen mukana vuodesta toiseen <3